Taalla on pikkuisen ollut ongelmia nettiyhteyksien kanssa, kun ne on ilmeisesti vielakin aika hitaita johtuen siita taannoin tapahtuneesta maanjaristyksesta Taiwanilla. Mutta muuten ei oo ollut minkaanlaisia ongelmia, mita nyt vahan kiroan, etta lahin paikka ostaa tamponeja on Cebu City eli ei uimista muutamaan paivaan, mika tassa ilmastossa on aika kurjaa. Taalla nimittain on koko viikon ollut TOSI lammin.

Taalla on uuden vuoden jalkeen paasiaiseen asti tosi paljon festivaaleja ja kaikennakoisia katolilaisia kissanristiaisia, joista suurin taitaa olla Cebu Cityssa sunnuntaina ja maanantaina pidettava festivaali, jonka nimea en muista. Olisi kiva menna, mut nain myohaisessa vaiheessa majapaikan saaminen on kaytannossa mahdotonta, ellen lahde Gigin, paikallisen tyton kanssa, joka on Cebu Citysta kotoisin, mutta enkohan ma jumita taalla Moalboalissa. Kohta lahden White Beachille pyoralla vahan pohjoisempaan, noin 8km, niin tulee vahan urheiltua ja hikoiltua.

Mulla on ollut viime paivat niin tehokasta cebuanon opiskelua, etta menee jo kaikki sekaisin. Tarkein lienee pila?=mita maksaa ja numerot onkin sitten espanjaa. Helppoa kuin mika! Ja kaikki syomisvalineet en espanjaa plato=lautanen, vaso=lasi, cuchillo=veitsi, tenedor=haarukka ja cuchara=lusikka. Uusiin mutta niin tuttuihin sanoihin tormaa joka paiva. Muha just pisti mailia, etta Palawanilla ja Luzonilla ihmiset eivat tykkaa, etta verrataan espanjalaisiin, mutta taalla erityisesti sukelluspaikan Ted ja Gary on ihan riemuissaan aina kun taas loydan jotain yhtalaista Meksikon kanssa. Ehka Meksikoon vertaaminen on neutraalimpaa, koska sekin oli espanjalaisten valloittama aika pitkan aikaa.

Luen nyt Alex Garlainin jo legendaksi muodostunutta kirjaa The Beach, jonka pohjalta samainen leffa on tehty. Vaikka tapahtumat on sijoitettu Thaimaahan, kirjoittaja on myontanyt etta oikeasti paikka on Filippiineilla. Aina silloin talloin kirjan fiktio paahenkilo muistelee Filippiineilla vietettya aikaa. Eika ihme. Taalla on "muutama saari", joista jokainen on se paratiisisaari. Tietysti todellisuudessa ihmiset taalla on koyhia ja elavat kadesta suuhun meren ehdoilla. Mut on olemassa semmoisia paratiiseja, joissa ihmiset eivat tajua asuvansa paratiisissa. Niinkuin Suomi. Jos vain ihmiset osaisivat loytaa elamistaan ne pienet ihanat asiat, joista voi nauttia joka paiva plus ne miljoonat bonukset, joita meille valtio tarjoaa. Se on tassa maailmassa aika harvinaista. Vaikka taivaalta sataa paskaa vaakasuoraan ja on pimeaa, se on silti paratiisi.

On muuten kiva olla taalla ja muuttaa ihmisten kasityksia suomalaisista. Kaikki eivat ole morokolleja ja Raikkosia, jotkut myos nauraa ja puhuu! Britti-Jack, joku 60-vee, jonka oikea nimi on muuten Esa (suomalaiset sukujuuret), on sita mielta, etta musta pitais tulla Suomen jatkuvasti liikkeessa oleva suurlahettilas. Toisaalta jokainen matkustava suomalainen edustaa koko Suomea ja kasityksia kotimaastamme eli hymyilkaa perkele:)

Yhdella vanhemmalla miehella, ilmeisesti taalla asuvalla, on hyva paita:

"If you talk about the Philippines and you've never been there, SHUT UP!"